Suzuki-menetelmä
Suzuki-menetelmää pidetään lapsilähtöisenä ja luonnollisena tapana oppia musiikkia. Menetelmän kehitti japanilainen tohtori Shinichi Suzuki (1898 – 1998), joka oivalsi, että lapset oppivat musiikkia samalla luonnollisella tavalla kuin äidinkieltäänkin ympäristön vaikutuksesta. Menetelmässä uskotaan, että lahjakkuuksiin, kuten musikaalisuuteen, kasvetaan oikeassa ympäristössä. Jokaisella lapsella on mahdollisuus oppia.
Jokainen oppii
Tohtori Suzuki uskoi, että lahjakkuus ei ole niinkään perinnöllistä, vaan musikaalisuuteen kasvetaan oikeassa ympäristössä. Kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet oppimiseen. Jokaisella lapsella on kyky kehittyä hyvässä ympäristössä, joten lapsia ei testata ennen soittoharrastuksen aloittamista.
Suzuki-opetusmenetelmässä tähdätään lapsen kokonaisvaltaiseen kasvuun. Suzuki-kasvatusfilosofian tavoitteena on kasvattaa lapsesta tasapainoinen ja harmoninen ihminen, joka nauttii kyvyistään ja omaa kauniin sydämen.
Koko perheen harrastus
Suzuki-opetus perustuu kodin, oppilaan ja opettajan muodostamaan yhteistyökolmioon. Soittotunnit voi aloittaa jo 3-vuotiaana yhdessä vanhemman kanssa edeten pienin askelin. Vanhemman ei tarvitse osata soittaa ennen tunneille tulemista, vaan soitonopiskeluun kuuluu myös vanhempainkoulutusta, jotta vanhempi osaa toimia apuopettajana kotona. Musiikista tulee perheen yhteinen harrastus ja ilon aihe.
Opetuksessa hyödynnetään lapsen koordinaation ja motoriikan kehityksen herkkyysvaiheita. Soittaminen ja harjoittelu ovat leikkiä. Opetuksessa säilytetään leikkimieli ja toiminnan ilo, ja tunneilla vallitsee positiivinen ilmapiiri. Hyvä vuorovaikutus sekä yhteistyö opettajan, lapsen ja vanhempien välillä ovat tärkeitä edellytyksiä pienen lapsen soittoharrastuksessa.
Äidinkielimenetelmä
Musiikin kuuntelusta ja soittamisesta tulee osa lapsen luonnollista ympäristöä ja arkea. Suzuki-ohjelmistoa kuunnellaan paljon, jotta kappaleesta on soiva mielikuva ennen kuin sitä aletaan harjoitella. Oppiminen tapahtuu seuraamalla ja matkimalla, kokeilemalla ja oivaltamalla. Nuottien lukemisen opettelu astuu kuvaan myöhemmin, yleensä esikouluiässä, kuten äidinkielen kohdallakin tapahtuu.
Hyvin suunniteltu Suzuki-ohjelmisto on sama kaikille Suzuki-oppilaille maailmassa. 1. kirjan kappaleisiin on laulujen sanat, joita lauletaan tunneilla ja kotona.
Yksilö- ja ryhmäopetus
Oppilailla on sekä yksilöopetusta että ryhmätunteja. Jokaiselle oppilaalle pyritään löytämään soittotuntipari, joka on suunnilleen samanikäinen ja samalla taitotasolla. Soittotunnin pituus määräytyy pedagogisin perustein lapsen iän, taitotason ja yksilöllisten tarpeiden mukaan. Alkeisopetus aloitetaan 22,5 minuutin viikoittaisella soittotunnilla. Jos sopiva soittotuntipari löytyy, alkeistason paritunti kestää 45 minuuttia ja jakaantuu omaan henkilökohtaiseen soittotuntiin sekä toisen oppilaan tunnin seuraamiseen. Toisen oppilaan tunnin seuraaminen on arvokasta: lapset oppivat uskomattoman paljon pelkästään kuuntelemalla muita. Viikoittaisen oman soittotunnin lisäksi järjestetään myös ryhmätunteja, joilla päästään jo varhain kokemaan yhteismusisoinnin iloa.
Iän, taitotason ja keskittymiskyvyn karttuessa viikoittaista soittotuntia pidennetään ensin 30 minuuttiin (paritunti 60 minuuttia) ja myöhemmin 45 minuuttiin (paritunti 90 minuuttia).
Suzuki-menetelmässä korostuvat yhteisöllisyys ja yhdessä tekemisen ilo. Suzuki-perheistä tuleekin yleensä keskenään elinikäisiä ystäviä. Koulu järjestää vuosittain lukuisia soittajaisia ja konsertteja, joissa oppilaat pääsevät esiintymään alusta lähtien sekä solisteina että erilaisissa kokoonpanoissa.
Ryhmätunneilla ja soittajaisissa totutaan pienestä pitäen soittamaan toisten edessä ja opitaan näin luonteva esiintymistapa. Ryhmätunnit ja esiintymiset motivoivat soittajia, ja lapset saavat vaikutteita eri-ikäisiltä soittajilta.
Lähteet:
S. Suzuki: Nurtured by love (suom. Rakkaudella kasvatettu). Tampere: Vihreälinja Oy, 2000.
www.suomensuzukiyhdistys.net
www.europeansuzuki.org